S-joella Käsityö-aitta Anneliinan edessä neulottiin ja virkattiin ahkerasti kolmen tunnin ajan. Olisiko meitä yhteensä joku parisen kymmentä neulojaa päivän aikana ollut, yhdeksän vuotiaasta eläkeikäisiin. Kauppias Anneli oli innolla mukana ja piti meille lanka-esittelyä sekä opetti lankanuken käyttöä, sillä olikin tehty hienoja koruja, joita Tellu varmaan esittelee jossain vaiheessa. Jaana oli oman raporttinsa päivästä jo ehtinyt antaa ja Kuttukin varmaan raportoi aiheesta jossain vaiheessa. Novita, Tekstiiliteollisuus ja Anneli olivat lahjoittaneet lankoja, jotka päivän lopuksi sitten arvottiin. Jokainen kävijä voitti arvonnassa pussillisen lankaa, omassa pussukassani oli vaaleanpunaista Baby-ullia kerä, kaksi kerää beigeä Samosta ja joku tummansininen akryylikerä, jonka samantien nakkasin kaapin perälle mutsin ikivanhoja lankoja sisältävään laatikkoon. Samokset yhdistän luonnonvalkoiseen, mitä minulle on vähä reilu kerä ja niille on jo käyttötarkoitus, kun vain ehtisi kaikkea tekemään. Baby-ull päätyy varmaan jossain vaiheessa kummitytölle jossain muodossa, se ei ole vielä tarkemmin selvillä. Päivä oli oikein miellyttävä, aurinko paistoi ja porukka oli mukavaa. "Nettikansaa" taisi olla kuusi ja loput olivat löytäneet perille ihan lehti-ilmoituksen avulla. Ilkka-lehdestäkin kävi toimittaja haastattelemassa ja kuvaamassa, huomenaamua siis jännityksellä odotetaan.

Ikuisuus-Omppuni edistyi päivän aikana ihan kiitettävästi. Olikin puhe, että pitäisi hetken aikaa kokoontua kerran viikossa, että saisin huivin joskus valmiiksi. Jotenkin tuota ei ole huvittanut kotona tehdä, vaan olen ottanut sen aina mukaan tapaamisiin. Muutama langankiertokin taisi tulla väärään paikkaan, mutta olen sen verran suurpiirteinen tässä asiassa, että en purkanut. Eivät ne edes käytössä näy. Pituutta tällä on nyt 19mallikertaa ja vasta 55cm, johtuen nelosen puikoista. Tikrun vastaavalla pituutta oli 190cm ja 35mallikertaa. Ensimmäinen vajaa kerä on pian lopussa ja toinen kokonainen olisi tähän tarkoitus neuloa. Tiedä sitten koska se valmistuu, mitään tavoitetta ei ole.

Sen verran jäi vaivaamaan yksi Anneliinassa ollut lanka, että sitä on pakko maanantaina käydä hakemassa. Ja yksiä laukun kahvoja mietin myös. Pitkästä aikaa taas oikein sormet syyhyää päästä puikkoihin, niin paljon olisi toteutettevaa. Onneksi on ainakin kolme yövuoroa tässä listassa, niin saa silloin neuloa ja öiden jälkeen on aina hyvin vapaapäiviäkin. Pitäisi tuo yksi hyshys-projekti nyt vain saada eka alta pois. Ja mutsikin jo huomautteli, että siskon huone olisi kiva saada taas siistiksi. Ai, miten niin siellä on sohva ja pöydät täynnä minun keskeneräisiä ompeluksia. Mutta kun..se into lopahti.

Mutta nyt leikkaamaan ja liimaamaan!